Muistisairaudet

Muistisairaudet ovat elimellisiä aivosairauksia, jotka aiheuttavat kognitiivisia muutoksia. Muutokset vaihtelevat riippuen siitä, missä aivojen alueilla sairaus vaikuttaa. Jokainen muistisairaus on diagnosoitava tarkasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muistisairaus diagnoisoidaan, sen vaikuttavammin oireita voidaan lievittää ja taudin etenemistä hidastaa.

Mitä muistisairaudet ovat?

Muistisairaudet ovat elimellisiä aivosairauksia, jotka aiheuttavat kognitiivisia muutoksia. Muutokset vaihtelevat riippuen siitä, missä aivojen alueilla sairaus vaikuttaa. Kognitiivisia taitoja ovat esimerkiksi muisti, orientaatio, toiminnanohjaus ja hahmottaminen. Näissä taidoissa tapahtuvilla muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia ihmisen toimintakykyyn sekä mahdollisuuksiin ymmärtää ja tulkita ympäristöään.

Suomessa oli vuonna 2021 yli 150 000 henkilöä, jolla oli muistisairausdiagnoosi, käytössään muistisairauslääke tai nämä molemmat. Uusia muistisairauksia diagnosoidaan noin 23 000 henkilöllä vuosittain. Väestön ikääntyessä muistisairauksia sairastavien määrän on arvioitu tulevaisuudessa edelleen lisääntyvän. (Duodecim 2024.) Joka kahdennellatoista 65 vuotta täyttäneellä henkilöllä on muistisairaus, yli 85-vuotiaista joka kolmannella.

Muistisairaus ei ole vain yksi, yhdenlainen tauti. Tavallisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa noin 70 prosenttia muistisairauksista. Toiseksi yleisimpiä muistisairauksia ovat Lewyn kappale -tauti ja vaskulaariset eli aivoverenkiertoperäiset muistisairaudet, molemmat noin 15-20 prosentin esiintyvyydellä. Pari prosenttia kaikista muistisairauksista kuuluu frontotemporaalisten degeneraatioiden (otsa-ohimolohkorappeumien) sairausryhmään, mutta ennen 65. ikävuotta sairastuneista jopa kymmenesosalla on tämä sairaus.

Eri muistisairauksissa oireet vaihtelevat ja myös hoito on erilainen. Muistisairauden tarkka ja mahdollisimman varhainen diagnoosi on tärkeää jokaisen potilaan kohdalla. Syyn selvittäminen on välttämätöntä hoidon suunnittelua ja toteutusta varten. Se auttaa myös ennusteen arvioinnissa sekä helpottaa potilaan ja omaisten sopeutumista uuteen tilanteeseen.

Alta löydät tietoa eri muistisairauksista:

Mitä on dementia?

Dementialla tarkoitetaan laaja-alaista aivotoimintojen häiriötä, joka heikentää merkittävästi itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Kyse on oireyhtymästä, jonka taustalla on aina jokin sairaus. Muistitesteissä osoitettava lievä kognitiivinen heikentyminen ei merkitse dementiatasoista häiriötä. Onkin täsmällisempää puhua muistisairauksista, ei dementiasta.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin. Sitä sairastaa 70 prosenttia kaikista muistisairauspotilaista. Alzheimerin taudin syy on edelleen tuntematon. Harvoissa tapauksissa on todettavissa perinnöllinen geenivirhe, joka aiheuttaa taudin. Lisäksi apolipoproteiini E:n ε4-muodon tiedetään olevan vanhuuden Alzheimerin taudin merkittävä riskitekijä.

Tyypillistä Alzheimerin taudille on hidas alku, tasainen eteneminen ja tietyt muutokset aivojen ohimolohkoissa ja myöhemmin muualla aivojen kuorikerroksessa. Ensimmäinen oire Alzheimerin taudissa on uusien asioiden oppimisen heikkeneminen. Kognitiivisten toimintojen nopeus ja sujuvuus heikkenevät, samoin puheen sujuvuus sekä toiminnan suunnittelu ja ohjaus. Hoidettuna eteneminen voi olla hyvinkin hidasta.

Alzheimerin taudin diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja tutkimuslöydöksiin. Millään kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksella ei tautia voi suoraan diagnosoida, mutta aivojen tietokone- tai magneettikuvauksessa nähdään usein tyypillinen aivojen ohimolohkojen surkastuminen.

KOGNITIIVISET MUUTOKSET

Muistin huononemisen (erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen) lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista:

  • Afasia eli kielellinen häiriö

  • Apraksia eli kätevyyden häiriö, tahdonalaisten liikkeiden koordinaatiohäiriö

  • Agnosia eli hahmottamisen häiriö, kyvyttömyys tunnistaa objekteja normaalista aistitoiminnasta huolimatta

  • Vaikeudet eksekutiivisissa toiminnoissa eli tuloksiin tähtäävässä toiminnassa ja toiminnan ohjannassa

FYYSISIÄ OIREITA

  • Laihtuminen, usein jo suhteellisen varhaisessa taudin vaiheessa

  • Taudin edetessä virtsan, ja myöhemmin myös ulosteen, pidätyskyvyn heikkeneminen

  • Yleinen jäykkyys ja kävelyvaikeudet vaikeassa vaiheessa, jos ei pidetä huolta liikkumisesta

KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET

  • Masennus, ahdistuneisuus, motorinen levottomuus

  • Varastamisepäilyt, jonka taustalla tavallisesti toiminnanohjauksen vaikeudesta johtuva touhuaminen yhdistettynä lähimuistin huononemiseen, tavarat ovat hukassa

  • Unihäiriöt, yleisempiä kuitenkin vaskulaarisessa muistisairaudessa ja Lewyn kappale -taudissa

HOITO JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN

  • Fyysisten oireiden myöhentäminen ja lieventäminen aktiivisella liikkumisella, säännöllisillä WC-käynneillä ja mahdollisesti tehostetulla, runsasenergisellä ravitsemuksella

  • Sopivat aktiviteetit, tuttu ja turvallinen ympäristö, aiemman elämäntavan jatkaminen

  • Itsemääräämisen ja turvallisuuden kokemusta tukeva vuorovaikutus

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -taudin esiintyvyys on noin 15–20 prosenttia kaikista muistisairauksista. Tautiin sairastutaan keskimäärin nuorempana kuin Alzheimerin tautiin, noin 60–70 vuoden iässä. Nimensä tauti on saanut mikroskooppisista Lewyn kappaleista, joita on tyvitumakkeiden lisäksi myös isoaivokuorella hermosolujen sisällä. Puolella Lewyn kappale -tautia sairastavista on aivoissa myös Alzheimer-muutoksia.

Taudin oireena on ekstrapyramidioireiden eli Parkinson-tyyppisten oireiden lisäksi vaihtelevia kognitiivisia ja käyttäytymisen muutoksia. Lewyn kappale -tauti muistuttaa symmetristä Parkinsonin tautia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos ihmiselle tulee vuoden sisään Parkinson-oireiden alkamisesta kognitiivisia tai käyttäytymisen muutoksia, niin kyseessä on Lewyn kappale -tauti. Monimuotoiset psyykkiset oireet depressiosta psykooseihin voivat vuosikausia edeltää ekstrapyramidi- ja kognitiivisia oireita.

Muisti on yleensä huomattavasti parempi kuin Alzheimerin taudissa, kun ihminen on virkeä. Uusien asioiden oppimista voi tapahtua pitkällekin edenneessä taudissa. Kuvantamisessa tai laboratoriotutkimuksissa ei ole spesifejä löydöksiä.

Liikuntakykyyn ja fyysiseen kuntoon on Lewyn kappale -taudin hoidossa kiinnitettävä erityistä huomiota. Kävelykyvyn häviäminen on tavallinen pitkäaikaishoitopaikkaan joutumisen syy. Kuntoutuksella sitä voidaan myöhentää.

Lewyn kappale -tautia sairastavalla on herkkyyttä kaikelle lääkehoidolle. Tauti aiheuttaa voimakasta herkkyyttä psykoosilääkkeiden sivuvaikutuksille ja jo tavallisistakin annoksista fyysinen ja psyykkinen kunto voi romahtaa.

OIREITA

Etenevä kognitiivinen heikentyminen. Kognitiivisen heikentymisen lisäksi Lewyn kappale -taudin diagnoosiin vaaditaan kaksi näistä kolmesta oireesta:

  • Ekstrapyramidioireet eli jäykistyminen ja hitaus, puheen vaimeus, kävelyhäiriö, jopa vapina

  • Oireiden ja vireydentason vaihtelu

  • Yksityiskohtaiset näköharhat

  • REM-unen häiriöt

LISÄKSI MUITA OIREITA

  • Selittämättömät kaatumiset, pyörtymiset ja lyhyet tajuttomuuskohtaukset

  • Herkkyys psykoosilääkkeiden sivuvaikutuksille

  • Muut harhat kuin näköharhat (kuuloharhat, harhaluulot)

  • Alentunut kynnys aggressiivisiin reaktioihin, kun henkilö voi huonosti

  • Sekavuustaipumus väsyneenä (psykiatriset oireet)

HOITO JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN

  • Säännölliset kävelylenkit ja Parkinson-tyyppinen voimistelu heti, kun diagnoosi on tehty

  • Korostuneen rauhallinen, arvostava lähestyminen ja itsemääräämisen kokemuksen kunnioittaminen

  • Säilyneiden kykyjen hyväksikäyttö

Vaskulaariset muistisairaudet

Aivoverenkierron häiriöistä johtuvat vaskulaariset muistisairaudet ovat yhtä yleisiä kuin Lewyn kappale -tauti, esiintyvyys on 15–20 prosenttia muistisairauksista.

Sairauden oireiden luonne määräytyy aivoihin syntyneen vaurion sijainnin ja laajuuden mukaan. Vauriot liittyvät usein pienten valtimoiden tukoksiin ja painottuvat aivojen syvienosien valkeaan aineeseen. Lisäksi Suomessa on löydetty 50 suvusta perinnöllinen vaskulaarinen muistisairaus, CADASIL (= cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leukoencephalopathy).

Käyttäytymisen muutoksia esiintyy vaskulaarisissa muistisairauksissa yhtä paljon kuin Alzheimerin taudissakin, mutta ne eivät lisäänny kognitiivisen toimintakyvyn heiketessä samalla tavoin kuin Alzheimerin taudissa. Tavallisimpia muutoksia ovat masennus, unihäiriöt, ahdistuneisuus ja alttius deliriumille (sekavuustilalle).

Hoidossa on tärkeää sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitaminen. Lisäksi on syytä huolehtia kohonneen verenpaineen, verensokerin ja hyperkolesterolemian hoidosta. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää.

KOGNITIIVISIA MUUTOKSIA

  • Muistihäiriöt eivät ole samanlaisia vaikeita mieleen painamisen vaikeuksia kuin Alzheimerin taudissa, vaan pikemminkin ajattelun hitautta ja hajamielisyyttä

FYYSISET MUUTOKSET

  • Kävelyvaikeudet, kuten kävelyn hidastuminen, töpöttely, leveäraiteinen kävely

  • Jäykkyys

  • Tasapainon heikentyminen

  • Halvausoireet

KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET

  • Toiminnan hidastuminen

  • Masennus

  • Ahdistus

  • Sekavuustilat (erityisesti yöllä)

  • Epäluuloisuus

  • Unihäiriöt

HOITO JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN

  • Voimavarojen tukeminen ja säilyneiden kykyjen hyväksikäyttö

  • Normaali, arvostava kanssakäyminen

  • Säännöllinen liikunta

Frontotemporaaliset degeneraatiot

Pari prosenttia kaikista muistisairauksista kuuluu frontotemporaalisten degeneraatioiden sairausryhmään, mutta ennen 65. ikävuotta sairastuneista jopa kymmenesosalla on frontotemporaalinen degeneraatio.

Diagnostiikassa kuvantamistutkimuksissa nähdään usein otsa-ohimolohkoon painottuvia muutoksia. Alzheimerin taudista poiketen EEG on usein normaali.

Frontotemporaalista degeneraatiota sairastavalla henkilöllä esiintyy usein voimakkaita muutoksia käyttäytymisessä. Käyttäytymiseen tulee estottomuutta, tahdittomuutta ja arvostelukyvyttömyyttä. Seksuaalisesti virittyneet puheet ja teotkin ovat tavallisia. Potilaat ovat itse usein huolettomia, eivätkä näennäisesti tunnu kärsivän oireistaan.

Toiminnanohjaus on tyypillisesti huomattavasti heikentynyt, mikä näkyy suunnittelun ja abstrahoinnin vaikeutumisena. Virikkeet ja ärsykkeet vievät toiminnasta toiseen. Toisaalta myös aloitekyvyttömyyttä esiintyy. Lähimuisti säilyy paremmin kuin Alzheimerin taudissa.

OIREITA

  • Käyttäytymisen estottomuus/tahdittomuus, arvostelukyvyttömyys, huolettomuus

  • Puheet ja teotkin voivat olla seksuaalisväritteisiä

  • Heikentynyt päättelykyky

  • Eksekutiivisten funktioiden eli toiminnanohjauksen heikentyminen, mikä näkyy suunnittelun ja abstrahoinnin vaikeutumisena, impulsiivisuutena

  • Muisti kohtalaisesti säilynyt

  • Puhe normaalia tai ympäripyöreää, taudin edetessä usein kuitenkin afasiaa

HOITO JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN

  • Perustuu otsalohkon vaurioiden vaikutusten ymmärtämiseen ja jäljellä olevien kykyjen hyväksikäyttöön, esim. lähimuisti ja hahmottamiskyky saattavat olla hyvin säilyneet

  • Rauhallinen ja selkeä elinympäristö vähentää impulsiivisuutta

  • Ympäristöärsykkeiden minimointi

  • Kiellot ja rajojen asettaminen lisäävät levotonta ja impulsiivista käyttäytymistä, niiden sijaan toiminnallinen levottomuus tulisi suunnata henkilöä kiinnostavaan toimintaan

  • Positiivinen huomiointi vähentää ahdistusta ja ehkäisee vaikeita reaktioita

  • Asiallinen ja kunnioittava kanssakäyminen lieventää muuttuneen käyttäytymisen ilmenemistä

Lähteet:

Duodecim 2024: Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016-2021. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2024; 140 (5): 411-9. Viitattu 20.5.2024.

Eloniemi-Sulkava, Ulla – Sulkava, Raimo 2020: Muistisairaan ihmisen muuttunut käyttäytuminen – mistä on kyse? Uusia näkökulmia ja ihmiskeskeisiä ratkaisuja, s. 6–15. Opetushallitus & Amia Muistikeskus, Helsinki.