Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet pystytään tällä hetkellä diagnosoimaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Kognitiiviset testit, kuten CERAD, ovat herkkiä osoittamaan jo lievänkin heikkenemisen asioiden mieleenpainamisessa, hahmottamisessa ja loogisessa ajattelussa. Heikkeneminen voi olla merkki alkavasta muistisairaudesta, mutta se voi liittyä myös normaaliin vanhenemiseen tai depressioon. Poikkeavan löydöksen syy kannattaa aina selvittää. Täysin normaali löydös CERAD-muistitestissä sulkee useimmiten pois alkavankin muistisairauden. 

Varhainen muistisairauden diagnoosi mahdollistaa tehokkaan hidastavan hoidon aloittamisen. Tutkimusten mukaan puolenkin vuoden viivästys Alzheimerin tautiin käytettävien AKE-lääkkeiden aloittamisessa huonontaa ennustetta. On erityisen tärkeää, että tätä etsikkoaikaa, jolloin nykyisetkin lääkkeet tehoavat hyvin ja vakauttavat oireet jopa vuosiksi, ei menetetä. Tulossa on myös lääkkeitä, joilla poistetaan aivoihin kertyvää amyloidia. Ne kuitenkin tehoavat vain Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheesssa.

Lähisuvun tapaukset (isä, äiti, sisarukset) lisäävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Tämä johtuu pääosin apoE-geenin e4-muodosta, joka on perinnöllinen. Jos lähisuvussa on esiintynyt Alzheimerin tautia, kannattaa lievätkin muisti- ja muut oireet selvittää, sillä varhain aloitetulla tehokkaalla hoidolla ennuste on yllättävänkin hyvä. Myös Lewyn kappale -tautia pystytään hoitamaan ja aivoverenkiertohäiriöitä estämään.

Voidaanko Alzheimerin tautia estää ennakolta? Sen tuloa voidaan ainakin oleellisesti myöhentää. Aivojen aktiivinen käyttö, fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja terveellinen ruokavalio ovat tärkeitä. Diabetes ja verenpainetauti on syytä hoitaa hyvin. Souvenaid, kliininen ravintovalmiste varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon, suojaa aivoja eikä siitä ole haittaa normaalissa vanhenemisessakaan.

Monesti tieto siitä, että aivoissa on alkavia Alzheimer-muutoksia, on vähemmän stressaava kuin se, että on epämääräisiä muistioireita, joiden syytä ei tiedä. Stressi kuluttaa aivoja koholla oleva kortisolipitoisuuden vuoksi. Tarkoissa tutkimuksissa voidaan usein todeta, että kyse on toiminnallisesta häiriöstä tai normaaliin vanhenemiseen liittyvästä hajamielisyydestä. Tällöin tieto oireen hyvänlaatuisuudesta helpottaa oloa kummasti. Asiaa ei tarvitse enää murehtia. Toisaalta ajoissa aloitettu ennalta ehkäisevä lääkitys ja muu hoito alkaviin aivomuutoksiin tuo mielenrauhan: silloin tietää, että lähivuodet menevät hyvin eikä tauti mahdollisesti koskaan kehity dementia-asteiseksi.